Joka neljäs aikuinen pelkää, ettei terveys kestä työtä eläkeikään asti.

Finsote-tutkimuksen mukaan psyykkinen kuormittuneisuus oli yleisintä Järvenpäässä, Turussa ja Helsingissä sekä harvinaisinta Kauniaisissa ja Tuusulassa.

Joka kymmenes aikuinen suomalainen kokee tuoreen tutkimuksen mukaan merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Heikoimmalla tolalla mielen hyvinvointi on 20–54-vuotiailla työikäisillä, joista 14 prosenttia kokee psyykkistä kuormitusta.
Peräti joka neljäs Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n Finsote-tutkimukseen vastanneista kokee, että oma terveys ei kestä työtä eläkeikään asti.
Tänään tiistaina julkistetun Finsote-kyselyn mukaan psyykkinen kuormittuneisuus oli yleisintä Järvenpäässä, Turussa ja Helsingissä ja harvinaisinta Kauniaisissa ja Tuusulassa.
”Psyykkisellä kuormituksella tarkoitetaan arkea merkittävästi haittaavaa kokemusta kuormituksesta, huolesta, ahdistuneisuudesta ja alakuloisuudesta. Osalla on taustalla esimerkiksi masennus- tai ahdistuneisuushäiriö”, THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaari kertoo tiedotteessa.
Suvisaaren mukaan työikäisten kuormitukseen ja psyykkiseen oireiluun tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa. Lisäksi työpaikoilla ja opinnoissa tulisi kiinnittää huomiota mielen hyvinvoinnin tukemiseen.
Aikuisväestöstä joka neljäs kyselyyn vastanneista ei uskonut jaksavansa terveytensä takia työskennellä ammatissaan vanhuuseläkeikään asti.
Matalasti koulutetuilla koettu heikentynyt työkyky oli yli kaksinkertainen verrattuna korkeasti koulutettuihin. Koetussa työkyvyssä oli suuria eroja myös kaupunkien välillä.
Parhaaksi työkykynsä kokivat Kauniaisten, Helsingin ja Espoon asukkaat, heikoimmaksi puolestaan Hyvinkään ja Rovaniemen asukkaat.
Uudenmaan kunnissa eroja on paljon, vaikka maantieteellistä etäisyyttä on vähän. Eroja voi tutkijoiden mukaan selittää esimerkiksi erilainen elinkeinorakenne tai työkykyä ylläpitävien palvelujen saatavuus.
Finsote-tutkimus tuottaa säännöllisesti tietoa väestön hyvinvoinnista, terveydestä ja palvelukokemuksista. Tietoa kootaan myös esimerkiksi yksinäisyydestä, osallisuuden kokemuksista ja sähköisestä asioinnista.
Nyt julkaistujen tulosten mukaan noin kahdeksan prosenttia vastanneista koki itsensä yksinäiseksi jatkuvasti tai melko usein.
Rovaniemellä ja Nurmijärvellä yksinäisyys oli hieman yleisempää kuin koko maassa ja vähäisempää puolestaan Kauniaisissa ja Espoossa. Yksinäisyyden kokemuksessa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa tutkimuksessa mukana olleiden kaupunkien välillä.
Koulutus oli vahvasti yhteydessä siihen, miten aktiivisesti ihmiset osallistuvat järjestöjen, yhteisöjen ja harrastusryhmien toimintaan. Matalasti koulutetuista toimintaan osallistui noin 22 prosenttia, korkeasti koulutetuista noin 34 prosenttia.
Palvelut sähköistyvät, mutta ikääntyneistä alle puolet käytti internetiä sähköiseen asiointiin: yli 75-vuotiaista naisista 38 ja miehistä 48 prosenttia. Vilkkainta netin käyttäjiä Kauniaisissa, Espoossa ja Nurmijärvellä, vähäisintä Kotkassa ja Lahdessa.
Nyt julkaistiin FinSote-tutkimuksen tietoja Helsingistä, Espoosta, Vantaalta, Kauniaisista, Turusta, Lahdesta, Kotkasta, Rovaniemeltä, Jyväskylästä, Hyvinkäältä, Järvenpäästä, Nurmijärveltä ja Tuusulasta. Nämä kaupungit ja kunnat tilasivat kyselystä laajemman otoksen viime syksynä.
Tutkimuksen tulokset löytyvät Terveytemme.fi-palvelusta.
www.hs.fi