Ankara itsekriittisyys ja matala tunnetila ovat yhteydessä erityisesti heikkoon toimintakykyyn
Masennuksen hoidossa olisi hyödyllistä keskittää huomio oireiden lukumäärän lisäksi myös keskeisimpiin yksittäisiin masennusoireisiin, osoittaa tuore väitöstutkimus.
Masennuksen vaikeusastetta on tutkimuksissa tarkasteltu pääasiassa oireiden lukumäärän perusteella. Aikaisempien tutkimustulosten perusteella kuitenkin tiedetään, että yksittäisten masennusoireiden riskitekijät ovat erilaisia ja että eri oireet ennustavat erilaista lopputulemaa.
– Onkin mahdollista, että oirevariaation ymmärtäminen on avainasemassa masennuksen ymmärtämisessä, sanoo psykologi Regina García Velázquez, joka väitöstutkimuksessaan tarkasteli yksittäisten masennusoireiden ja vakavan toimintakyvyn menetyksen yhteyttä väestötasolla.
Tutkimusaineisto koostui kahdesta laajasta yhdysvaltalaisesta väestötutkimuksesta.
Tulosten mukaan masennusoireiden lukumäärä ennusti vakavaa toimintakyvyn menetystä lähes yhtä hyvin kuin yksittäiset masennusoireet. Yksittäisten masennusoireiden tarkastelu paljasti kuitenkin, että varsinkin kognitiiviset ja affektiiviset masennusoireet – masentunut mieliala, mielihyvän menetys, itsekriittisyys, keskittymisvaikeudet ja itsetuhoajatukset – olivat johdonmukaisesti yhteydessä heikkoon toimintakykyyn.
Keski-ikäisillä masentunut mieliala, itsekriittisyys ja keskittymisvaikeudet olivat vahvemmin yhteydessä toimintakyvyn menetykseen kuin nuorilla aikuisilla tai iäkkäillä.
– Näistä oireista itsekriittisyys nousi merkittävimpään asemaan, sillä se oli systemaattisesti yhteydessä paitsi toimintakykyyn myös muihin masennusoireisiin. Nykyisten löydösten perusteella myötätuntoisen asennoitumisen opetteleminen itseä kohtaan voisi siten suojata masennuksen kehittymiseltä ja masennukseen liittyvältä toimintakyvyn heikkenemiseltä, García Velázquez toteaa.
Regina García Velázquez väittelee 16.10.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta «Symptom-level analysis of depression and functional impairment: Evidence from population-based studies.». Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena, sali 302, Siltavuorenpenger 3 A. Vastaväittäjänä on professori Peter de Jonge, Groningenin Yliopisto, ja kustoksena on professori Markus Jokela. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/305598
Väittelijän yhteystiedot:
regina.garciavelazquez@helsinki.fi
https://www.helsinki.fi/
https://www.helsinki.fi/
